Alkuun heti: kommenteissa oli kaipailtu kuvia. Sovitaanko näin: panet silmät kiinni ja kuvittelet annoksen mielessäsi, sellaiseksi kuin itse sen tekisit. Ja sitten teet siitä noin puolet amatöörimäisemmän ja kotiruokaisamman...se on minun versioni. Digikameran puutteessa on tyydyttävä mielikuvituksen voimaan - valitan!

Tällä viikolla otin tavoitteekseni käydä kaupassa mahdollisimman vähän, ja määrittelin itselleni jonkinlaisen suuntaa-antavan budjetin. Epäilin, etten millään pysty siinä pysymään, niin hatarat olivat viikonloppua edeltävät ostokseni. Kumma kyllä, melkolailla hyvin pysyin antamissani kehyksissä - tänään luultavasti kilahdin muutamalla sentillä yli, kun kävin täydentämässä varastoa.
Noin yleisesti ottaen käyn kaupassa kerran viikossa, juuri ennen viikonloppua, tekemässä kunnon ostokset ja mikäli olen suunnittelevaisella tuulella, ostokset niin pitkälle viikkoon kuin mahdollista. Viikolla riittää sitten pikkuisen ja melko hintavan lähikaupan tarjonta maitoineen ja muine perustarvikkeineen. Huonommin suunnitellut viikot näkyvät kukkarossa ja tilillä välittömästi. Puhumattakaan viikon stressikertoimen eksponentiaalisesta kasvusta...

Koska olin haastanut itseni, sain hiukan venyttää mielikuvitustani loppuviikon ruokien suhteen. Eilen vatsaa täytti kasvissosekeitto, joka onneksi uppoaa nuorisoon ja maistuu aikuisillekin mainiosti. Hassua: ei vielä kovinkaan montaa vuotta sitten se oli kauhuruokieni listan kärkipäässä. Maku voi muuttua. Kehittyä?

Kodikas kasvissosekeitto
perunoita (meillä pieniä, joten niitä tuli keittoon varmaan 8)
4-5 porkkanaa
2-3 sipulia
pätkä pitkästä palsternakasta
1-2 valkosipulin kynttä
noin litra vettä
2 pss vähäsuolaista liemijauhetta
mausteita maun mukaan (vakiot: pizza/yrttimauste + mustapippuri)
Keittelin kasvikset kypsänlaisiksi, kaadoin osan liemestä erilliseen astiaan. Soseutin sauviksella kasvikset tuhdiksi muhennokseksi ja lisäilin nestettä, kunnes sopasta tuli juuri oikealla tavalla sakea. Lisäsin makua pyöristämään 2 reilua nokaretta maustettua Creme Fraichea (tällä kertaa sipuli-), sekä mausteet.
Lapsille keitto tarjoiltiin kinkkukuutioiden kanssa, aikuiset söivät sellaisenaan.
Tällä kertaa liemestä ei riittänyt leivän pohjaan - mutta toisinaan olen saanut leipätaikinaan mukavasti keittoisen maun leipomalla keittoliemeen. Myös tähteeksi jäänyt keitto katoaa mukavasti leipätaikinaan ja antaa jännittävän maun.

Keitto lämmitti mukavasti ja tuntui ihanan syksyiseltä. Normaalioloissa tämä keitto on meillä viikonloppuruokaa - kasivkset voi aamutuimaan keitellä valmiiksi, lähteä lasten kanssa ulos ja sisääntullessa hurauttaa keiton soseeksi ja tuoda tarjolle. Lämmittää ja tuntuu kodikkaalta.

Keiton keiteltyäni istahdin pohtimaan tulevan viikonlopun ja viikon ruokia - alustava ruokalista on hahmoteltu ja kauppaan rymistän myöhemmin iltapäivällä...